Kuvaton katsaus

Pitäisi tosiaan saada otettua kuvia tuolta Marviliasta, kun olen sinne jonkin verran edistystäkin saanut aikaan. Mutta nukkekoti kakkosen fiksailu ja suunnittelu on nyt akuutissa vaiheessa, töissä tarvii käydä ja perhekin kaipaa seurustelua, jajaja... ;) Aloitin tuossa ryijyn ompelun opettelemisenkin, tarkoitus olisi tehdä nukkekotikokoisia. Kivaa puuhaa! Kyllä niitä kuviakin taas jossain vaiheessa tulee otettua, lupaan.

Uuden nukkekodin myötä täytyy tosissaan miettiä tätä blogikysymystäkin, kun enää ei ole kyse vain Marviliasta. Neulepuikot ovat kilkkaneet tiuhaan tahtiin viime viikkoina, ja niitäkin aikaansaannoksia voisi olla kiva laittaa johonkin marginaaliin muistoksi. Olen ollut havaitsevinani joukkopakoa Vuodatuksesta, siellä ei taida hommat oikein toimia? Lieneekö tänne bloggeriin vaikea tehdä/löytää kivoja sivupohjia? Katsastin nuo pari valmista mallia, eikä mikään niistä oikein sovi... No, pitää tutkia asiaa.

Oikein ihania mineilyhetkiä kaikille!

You Make My Day

Voi juku! Kuuralehdon Anja on ilahduttanut minua tälläisellä kunnianosoituksella. Kiva jos olen onnistunut ilahduttamaan, pitäisi kyllä taas aktivoitua vähän tiuhempaan postailuun. Nolottaa... Noiden söpöjen kukkien mukana on tekstiäkin:

Säännöt: "Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times."

Käännös: "Jaa palkinto eteenpäin 10 henkilölle, joiden blogit tuovat sinulle hyvää mieltä ja inspiraatiota ja tekevät elosi blogistaniassa onnelliseksi. Ilmoita palkinnosta heille kommentilla, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin. Varaudu siihen, että voit saada palkinnon useita kertoja."

Itse päädyin jakamaan vain pari tunnustusta, koska monille omille lemppareille on jo mennyt näitä läjäpäin, ja niinpä onkin kiva nostaa esiin muitakin, vähintään yhtä ilahduttavia blogeja. Käykää vaikka katsomassa:

Suski ilahduttaa kahden blogin voimalla, jotka ovat pullollaan ihanuuksia ja ideoita. Taidankin kukittaa molemmat blogit, myös nukkisblogin.

Strickmühle on ihanien neuleiden tyyssija - että jotkut saavatkin aikaan paljon ja kaunista!

Sariannan tonttumaailma on satujen taikaa tulvillaan.

Heli on jo kukkasia saanutkin, mutta en malta olla antamatta vielä omanikin. Monipuolinen käsillä taiteilija.

Ja sitten jotain ihan muuta: täällä käyn seuraamassa kirjoittamisen ihmeellistä maailmaa ammatikseen kirjoittavan blogissa. Kiintoisaa!

Nyt saa riittää, koska ruutuuni räpsähtelee virheilmoituksia. Jotain häikkää tässä on, toivottavasti postaus sentään onnistuu. Anjalle vielä kiitokset päiväni riemastuttamisesta, olet ehdottomasti kukkasi minultakin ansainnut!

Kattokruunu kakkonen

Muu elämä on ollut mineilyn edellä taas viime viikkoina, mutta iltaisin tulee näperreltyä. Löysin kirpparilta servettirenkaita, jollaisista olen nähnyt joidenkin tekevän kattokruunuja, ja nyt siis pääsin itsekin kokeilemaan. Homma kulki tajunnanvirtamenetelmällä sen kummemmin etukäteen suunnittelematta. Vähän häiritsee, ettei helmivarastoistani löydy monipuolisemmin eri kokoja ja muotoja, mutta ehkä miniharrastuksen edetessä tulee kartutettua näitäkin varastoja. Nyt piti käyttää mitä löytyi.

Kuvaa kyllä yritin muokata kuvankäsittelyohjelmalla, mutta ei ihan vielä onnistunut. Nyt perhe jälleen kutsuu, mukavaa mineilyä itse kullekin!

Lintuhäkille teline

Mulla on nyt ihan kauhea into tehdä rautalankajuttuja, toivottavasti ette kyllästy ;) Lapsuuteni leikeistä on säilynyt ja mukana kulkenut metallinen valkoinen lintuhäkki, jolle jo pitkään ajattelin tehdä jalustan, ja eilen sitten sen vääntelin. Aikaa kului maalauksineen yhteensä kaksi tuntia, eli oli aika nopeatekoinen teline.

Vasemmalla kuva telineestä ennen maalausta, alla valmis tekele. Ei ole niin vino kuin kuvista voisi luulla ;) Häkin kaveriksi aion tehdä amppelikukan riippumaan toiseen koukeroon.

Lintuhäkin paikaksi olen suunnitellut lastenhuonetta, mutta kun nuo sisustushommat on vielä niin vaiheessa, jää nähtäväksi mihin mitkäkin tavarat mahtuu. Tekisi kyllä mieli tehdä rautalangasta lastenkin sängyt, mutta urakka hiukan hirvittää... Katsotaan nyt miten innostun.

Jättimäinen ihastus

Käsittämätöntä että meinasin unohtaa kertoa ja esitellä tämän! Tai ehkä olen vain niin ihastuksesta sekaisin ;D Esikoiseni sai suuresti ihailemansa sir Shrekin pienoiskoossa, ja mä rakastuin oitis tuohon ihanaan ja lupsakkaan paksumahaan.

Katsokaa nyt miten suloinen! Shrek tunki kuvaan, kun yritin noista eilisistä ihanuuksista saada tolkullista otosta. Shrekille on ehdottomasti rakennettava oma asumus, on sen verran moneen kertaan katsottu elokuvia, että ideoita on kyllä. Esikoinen on jo laittanut joulupukilta tilaukseen Aasin ja Saapasjalkakissan, joten heillekin pitäisi sitten mökistä löytyä tilaa.

Shrek on muuten jatkossa hyvä valokuvamalli: kädet ja jalat taipuu, kädet jopa useampaan asentoon. Mahtavaa, miten hyvin noita figuureja tehdään, kaikki yksityiskohdat on tarkkoja. Voi että mikä mussukka!

Ihanien yllätysten eilinen

Voi että mua hemmoteltiin eilen! Siirisofian blogiarvonnan voitto kopsahti postilaatikkoon ja mies oli palkkapäivän kunniaksi pistäytynyt HobbyPointissa ja toi mulle Reutterin aterimia ja puuvalmiin Eurominis-kirjoituspöydän, sekä uunituoreen uuden Eurominis-kuvaston. Heti pääsin ruksimaan haluamiani tuotteita tulevia ostosreissuja varten ;)

Valokuvaustaitoni ovat taas ihan hukassa, ohessa on ainoa hädintuskin onnistunut otos, muut kuvat menivät ärrinpurrin-osastolle. Ja noin ihanista tavaroista pitäisi ehdottomasti saada hyvät kuvat! Kannattaa käydä katsomassa paremmat täältä. Sen vain sanon, että menin ihan sanattomaksi kun mun vuokseni on nähty noin paljon vaivaa - kannelliset purkit aukeaa, helmikukka maljakossaan on siro ja kaunis, matto sopii väreiltään täydellisesti Marviliaan ja on ihanan pehmeä ja juuri sopivan paksu/ohut (ja entäpä ylisöpöt hapsut, voi että!), ja sitten vielä kaunis korttikin... Upeita!

Muuten, ne teistä, jotka olette ehtineet tutustua uuteen Eurominis-kuvastoon: mitäs tykkäätte uusista HuaMei-tuotteista? Aika hintavia ovat, olisi kiva nähdä millaisia ovat IRL. Nyt kameran ohjekirjaa tavaamaan, jos vaikka joskus oppisin käyttämään...

Ainakin jotain näytettävää

Sänky on valmis! Tai no, aion kyllä maalata sen vielä ja laittaa tolppien päihin jotkut koristeet, mutta tähän vaiheeseen pääsy on ollut itselleni yhdenlainen saavutus. Käytin sänkyyn ihan vaan kolmea eripaksuista rautalankaa, joita on kieputeltu, kieputeltu ja kieputeltu, sekä joissain kohdissa ohuita puukeppejä tukirankana - aika paljon jännitti, pysyykö hökötys kasassa ollenkaan ;) Sormenpäitä piti aina välillä lepuuttaa päivän parin verran, koska tuppasivat kipeytymään.

Pohjakin on rautalankaa, tein sellaisen verkon jonka sidoin yhteen langalla. Kuvassa näkyy myös makuuhuoneen uusi lattia, jonka liimailin bambutabletin "laudoista" ja tykkään kovasti tuosta tummemmasta sävystä. Nyt puuttuukin enää keittiön ja yläeteisen lattia. Alakerran eteiseen tuli valkoiseksi maalattu lautalattia ja olohuoneen "parketinkin" olen saanut valmiiksi, pitää niistäkin ottaa kuvia. Mahtavaa muuten miten paljon asioita tulee opeteltavien listalle nukkisharrastuksen myötä - on alkanut pahasti riepoa, etten osaa ottaa hyviä kuvia, eli kameran manuaali on kaivettu esiin ja pumaskaa lueskelen aina ehtiessäni.

Jaaha, esikoisella on dvd-kriisi... Palailen taas asiaan.

MUOKS: Kun nyt blogipäivitystä tehdään, niin tehdään vielä tarkennustakin ;) Nappasin kuvan olohuoneen lattiasta, joka on sekin yllätys-yllätys: bambusta.

Noiden kalanruotokuvioiden kanssa meinasi mennä hermot pariinkin kertaan, mutta nyt on enää käsittelyä vailla. Huh. Näette nyt samalla blogiin pistäytymisen vaivalla tämänkin :) Lissulle kiitokset kehuista, noin taitavan nukkistelijan taholta saatu huomio ihan punastuttaa. Mutta tästä on hyvä taas jatkaa!

Kovaa on ja pehmeääkin

No huh. Rautalankasänkyni etenee pikku hiljaa, tyylilleni uskollisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Mies jopa tutustutti kolvaamisen ihmeelliseen maailmaan, mutta ikävä kyllä kyseinen työväline oli liian iso näihin minihommiin - ei tullut hyvää jälkeä. Tujakkakaan liima ei tehonnut rautalankaan, joten osien liittämisen testailu jatkuu.


Kovin olen yllättynyt siitä miten kerta kaikkiaan kivaa puuhaa voi rautalangan vääntely olla, vaikka kai se sopii yhteen pilkunviilausinnon kanssa ;) Tässä nyt kuvaa sängyn päädyn suunnitteluvaiheesta - lopputulos on kyllä todennäköisesti aika eri näköinen kuin tuo mallauskuva, mutta sittenpä nähdään.

Metallin taivuttelun vastapainoksi on pitänyt tehdä myös jotain pehmeämpää. Kaivoin ompelukoneen esille ja vakaana aikomuksena on luoda tilkuista jotain nukkikseen. Yhden korsetin tein itselleni malliksi, mutta se jäi koristeluiltaan aika vaatimattomaksi. Laitan kuvia sitten kun saan aikaiseksi jotain esittelykelpoista ;) IhanItsestä sain hyviä vinkkejä rispaantumisen estämiseksi, nyt käytin vesi-liimaseosta, kynsilakkaa pitää kokeilla kunhan jostain saan hankittua. Tai tietysti se varsinainen aine (Fray Check) olisi ihan huippu, mutta sitä sitten joskus... Nyt palaan takaisin sänkyprojektin pariin!

Paluu Marviliaan

Ulkoilmassa tiiviisti vietetyn kesän vuoksi tämä blogiressu ei ole päivityksiä nähnyt, mutta NYT on tullut aika raportoida mitä Marviliaan kuuluu. Valmiina?

Ensiksikin, nuo talon julkisivun nurkkakivet ovat tuottaneet päänvaivaa alusta lähtien, ja meneillään on viimeinen yritys maalin kanssa - jos ei ala näyttää paremmalta, pitää siirtyä järeämpiin menetelmiin ja liimata päälle jotain kiviksi kelpaavaa, ehkä kananmunakennoa. Kivet on nyt maalattu harmaiksi ja tarkoitus on saumata valkoisella maalilla kivien urakohdat. Ärrh, sanon minä noista urista! Julkisivua maalatessa niistä irtosi puukuitua (joka näytti ihan karvoilta ja levisi maalin mukana) ja nyt niihin ohuisiin ja syviin, osin maalikerrosten peittämiin uriin ei saa maalia muulla kuin nuppineulalla. Hidasta puuhaa siis tuo saumaaminen, joten nappasin kuvan keskeneräisestä julkisivusta jotta näette muutoksen.


Sisätiloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, keittiön katto on nyt harmahtavan valkoinen ja odottaa parrujen maalausta ja asennusta. Hellan taakse tein mosaiikkilaatoista kaakeloinnin, mutta lopputulos ei sittenkään tyydyttänyt, joten palasin suunnittelupöydän ääreen.

Portaikkojen pois jättäminen on alkanut vaikuttaa varteenotettavalta ajatukselta, koska tosiaan haluaisin taloon kylppärin. Matala vinttikerros ei oikein sovi siihen tarkoitukseen, vaikka miten päin olen pönttöä ja lavuaaria sinne yrittänyt malliksi survoa. Paras paikka kylppärille olisi makuuhuoneiden välissä. Hmm.

Olohuoneen lattiaa olen pähkäillyt huolellisesti ja tässä vaihekuva siitäkin projektista:

Materiaalina pätkityt bambutabletin säleet. Kyllä mä tuonkin valmiiksi teen vaikka hullun hommalta vaikuttaa - saisi sen lattian helpommallakin tehtyä, eikähän se edes sitten mattojen ja tavaroiden alta näy. Mutta kun mä tahdon. Järkevät sivupersoonat hiljaa ;D

Ja muuten, kuka muistaa takkaprojektin? Tuolla vuoden alussa laitoin kuvan materiaaleista ja uhosin että kyllä niistä takka syntyy, hih. No tältä se nyt näyttää:

Vielä pientä viimeistelyä sekin on vailla, mutta aika kivan tunnelmallinen minusta. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin vitriiniin on nojallaan rautalangasta vääntämäni takkatikku.

Minna-aave ujoilee sohvan takana, vaikka Hemulikin on tullut käymään ;) Esikoiseni tykkää käydä juttelemassa Minnan kanssa ja huolehtii kovin, kun Marvilian laittelu ei edisty nopeammin. Sohvalla joutuu nukkumaan, reppana haamu. Itseänikin polttelee jo päästä makuuhuoneiden sisustuksen kimppuun, mutta koska nyt en voi käyttää nukkistouhuihin yhtään rahaa, oli pakko alkaa vääntää itse sänkyä rautalangasta. Tulee ainakin persoonallinen peti. Itsekin mielenkiinnolla odotan miltä lopputulos näyttää, toistaiseksi valmiina ovat vain päätytolpat, joista pari vilahtaa tuolla olohuoneen lattialautojen seassa.

Ristipistomattoakin olen aloittanut jo useasti pistelemään, mutta yhtä monta kertaa olen päässyt tekeleeni purkamaan. Ei nyt jotenkin aukene mulle koko pistely. Taidan vaan tehdä senkin ihan omalla tyylilläni loppujen lopuksi, vaikka moinen voi aiheuttaa otsasuonen tykytyksiä niille, joille oikea tekniikka on lapsellisen helppoa. Huoh.

Sitäkin olen tässä pohtinut, että laittelisin koko blogin uusiksi. Olo on sellainen, että koko elämä vaatii nyt radikaaleja toimenpiteitä. Mutta katsellaan. On kivaa kun on monta rautaa tulessa (ja osa vääntymässä sängyksi)! Nyt pian laittamaan CV pariin paikkaan ja sitten palkkioksi inspiroitumaan muiden nukkissaavutuksista.

Kalvovärejä ja punontaa

Nytpä on selvitty pahimpien flunssaoireiden (eli kuumeen) kourista, joten pian vain blogia päivittämään! Vasemman reunan kuvassa on kalvovärikokeilun tulos, eli ulko-oven viereiset lasit ovat saaneet vähän väriä. Kalvovärien periaate toimii hyvin, eli on tosi hyvä juttu kun nuo maalaukset voi helposti tehdä ja vaihtaa. Käytännössä sitten homma ei olekaan ihan niin täydellistä, koska ääriviivoista ei saa noilla mun välineillä tarpeeksi ohuita - ja jos tekee "väkisin" ohuet ääriviivat grillitikulla, varsinainen väri karkaa viivojen ulkopuolelle ja tuloksena on silkkaa suttua. Eli tämäkin osa-alue kaipaa harjoittelua ja tekniikan hiomista. Näin ollen mun ikkunakuviot on nyt vielä tosi pelkistetyt, mutta on musta kiva kumminkin että sain väriä julkisivuun. Kuva on otettu sisältä ulospäin, salama heijastaa mutten saanut sitä pois päältä (kamera jumitteli koska akku oli loppumassa) ja oven alareunastakin puuttuu lista.

Sitten toinenkin surkea kuva ;) Otettu siksi, että siinä näkyy osa uusista nukkisjutuista: sohva, vitriini, sohvapöytä ja punomani punaiset korit (toinen lattialla, toinen vitriinin päällä) joihin olen aika tyytyväinen, koska ovat ensimmäiseni. Olohuone on tosi pelkistetty, koska lattia on yhä työn alla (materiaalivaje iski, täytyy metsästää pari bambutablettia lisää), eikä nuo kaikki tavarat jää edes olkkariin. Mutta niin...kuvassa on myös Marvilian kummitus, Minna-tyttö :) Talossahan asuu isä, äiti ja kaksi poikaa, jotka loistavat poissaolollaan, mutta kotikummitus pitää paikkoja silmällä heidän puolestaan. Oikein kätevää!

Ai niin, mulle tuli erinäisten lehtitilaussekoilujen jälkeen kaksi kappaletta Dolls House World -lehden toukokuun numeroa (176), joten jos jollain on tarvista ja tahtoisi tehdä esim. vaihtokauppaa, niin laittakaa viestiä (markos.marvilia (a) gmail.com).

Pari pientä kuvaa vain

Eilen oli taas mahtava päivä! Postiljooni toi mulle kaksi isoa kirjekuorta, joista toisessa oli kaksi numeroa Dolls House World-lehteä, ja toisessa oli tilaajalahja: kahviastiasto (ja lisäksi sekalaista mainossälää, kuten avainrengas, kynä, lehtiö, jne.). Lienee tarpeetonta sanoa että olin ihan innoissani. Tänään sitten näppäsin valokuvan, johon kyseisen astiaston lisäksi änkesin aiemmassa postauksessa mainitsemani vessakalusteet. Ne kun vaan on niin ihanat :) Potta on mun lapsuuden leikeistä säilynyt, posliinia sekin.

Pahoitteluni kuvan laadusta ja siitä, että kaikki tavarat näyttävät vinoilta, mutta ei ollut aikaa lavastaa tai zoomailla enempää (oikeassa alanurkassa näkyykin jo esikoisen näpit tarttumavalmiudessa). Voi, kunpa saisin Marvilian siihen uskoon että saisin nuo kaikki tavarat aseteltua sinne. Viime aikoina on vaan tökkinyt tuo lattialautojen pätkiminen ja asetteleminenkin.

Rautalankaa väännellessäni sain muuten aikaiseksi sivutuotteena pikkuruiset silmälasit. Ovat tosin niin pienet, että päätynevät korkeintaan lastenhuoneeseen ja nukkiksen mollamaijan päähän.

Hmm, siellä ne vekaran sormet taas on ehtineet kuvan nurkkaan. Vikkelä poika!

Rautalankaa

Eilen tekaisin tälläisen härvelin metallilangasta. Malli on Mary Maguiren kirjasta Metallipunonta, mutta tietysti pienennettynä nukkiskokoon. Kirjassa teline on nimeltään kauhateline, mutta voisihan tuon laittaa vaikka siivouskomeroon moppitelineeksi, tai kyntteliköksi. Rautalangan vääntäminen oli todella kivaa, mutta sormenpäät on nyt tosi hellinä. Pitää tehdä toinen samanlainen pienin muutoksin, kunhan nuo nahat kasvaa ensin takaisin kätösiin ;)

Muista tekeleistä en ottanut vielä kuvia, koska jostain syystä innostuin tekemään monta juttua yhtä aikaa, jolloin mikään yksittäinen ei varsinaisesti valmistunut. Silkasta touhuamisen ilosta näpersin pääsiäisen aikaan olohuoneen lautalattiaa, takkaa, minipääsiäismunia, ikkunamaalauksia ja kaavat huuvaa varten. Keittiötä suunnittelin muutenkin ja kylppärin paikkaa pähkäilin. Kuin vasikka kevätlaitumella..! On se niin ihanaa kun on valoisaa. Aah.

Kevät!

Maaliskuu meni muita juttuja viritellessä, mutta nyt sain vihdoin Marvilian siirrettyä omalle paikalleen mummoltani perimäni lipaston päälle. Ja heti iski kahta kauheampi vimma päästä tekemään minihommia! Suunnitelmat vaan tahtoo olla turhan lennokkaita, esimerkiksi näin eteni eräskin ajatusketju:

oon alusta asti pähkäillyt noita portaita, kun porrasaukot ei ole samalla kohdalla eikä nuo talon mukana tulleet portaat ole kovin... sanoisinko sirot ;) Kun olen yrittänyt mallailla portaita paikoilleen, on lopputulos aina ollut se, ettei aikuinen asukas edes mahtuisi päätään kolhimatta siirtymään kerroksesta toiseen. Itseni tuntien moinen alkaisi kyllä häiritä. Kaiken mallisia portaita olen yrittänyt mielikuvaharjoitella paikoilleen, mutta sittenhän sen vasta näkee kun toteuttaa ideansa. No, sitten mietin jo, että tukkisin porrasaukot ja tekisin valeovet joista mukamas mentäisiin portaikkoon. Näin tehden nuo keskimmäiset huonetilat jäisivät muuhun, eli siksikin varteenotettava vaihtoehto. Mutta kun mä yhä muistan miten mua lapsena häiritsi se, ettei nukkekodissani ollut portaita! Siispä mun pitäisi tehdä valeovien sijasta oikeat aukot ja portaikko sitten sinne talon taakse. Samallahan sinne sitten voisi tehdä tuplasti lisää huoneita, kun pelkkä portaikko olisi aika hassu :D

Ohhoijaa. Taidan kyllä aloittaa ihan kevätsiivouksesta, Marvilia on sen tarpeessakin nyt kun siirtämisen tiimellyksessä kaikki tavarat on tietysti huiskin haiskin. Sain muuten aivan ihanan häälahjan mieheltäni: Reuttersin wc-pöntön ja lavuaarin :) Miksi ihmeessä jotkut kummastelee vessakalusteiden saamista häälahjaksi, hih! Mä ainakin olen ihan innoissani - nyt vaan pitää rakentaa alkuperäisen suunnitelman vastaisesti ihan reilun kokoinen kylppäri. Hyvä homma, kylppäriinhän pääsee sitten laittelemaan kunnolla pikkutavaraa.

Tänne loppuun nyt sitten kuva Marviliasta nurkassaan. Tässä välillä nykerrellyistä pikkutavaroista ottanen kuvia myöhemmin, nyt on ensin siivottava. Oikein ihanaa pääsiäistä kaikille!

Huoneiden teemat hahmottuu

Nyt viime aikoina on tullut väsättyä kaikkea vähemmän olennaista, kuten moppi. Tai on kai se aika olennainen tavara, kun Marviliassa on aikamoinen raksameininki ;) Mutta nyt on alkanut hahmottua aiemmin päätettyjen värimaailmojen lisäksi myös eri huoneiden teemat, jos niitä nyt sellaisiksi vaikka kutsuisi.

Keittiö: country-/romanttistyylinen tila, jossa perhe yhdessä kokkailee ja vaihtaa kuulumisia päivittäin.

Olohuone: tummempia sävyjä, pyhitetty kirjoille, seurapeleille, musiikille...

Makuuhuone: enkeleitä, tähtiä, taivaankappaleita. Erityisesti enkeleitä.

Lastenhuone: satumetsä, ja toisaalta sirkusteema klovneineen, telttoineen, karuselleineen, jne.

Nyt kun vielä osaisi valmistaa teemoihin sopivia tavaroita :) Ajallisesti Marvilia sijoittuu epämääräiseen "menneeseen" - eli siellä asuva perhe on juuri muuttamassa vanhaan sukuperintötaloon, jossa tavarat ovat valmiina. Talossa ei ole asuttu aikoihin, joten tyyli on vanhahtavaa, mutta tuovathan uudet asukkaatkin sitten oman ripauksensa tyylien sekamelskaan, koska ovat tähän saakka asuneet USA:ssa. Perhe tekee sitten löytöjä kolutessaan nurkkia muuton jälkeen, pitää kehitellä kivoja yllätyksiä ;)

Tyynynretale

Nyt sain otettua kuvan epäonnen tyynystä. Olkoon tämä varoittava esimerkki siitä miten EI pidä tehdä minijuttuja ;) Onnekkaampaa illanjatkoa itse kullekin!

Nyt ei oikein onnistu

Huoks. Viime aikoina ei ole oikein mikään onnistunut, mutta kerronpa sitten näistä kämmähdyksistä. Taitaa olla tähdet vinkurallaan tai jotain ;)

Ensinnäkään pyykinpesu ei suju, koneesta tulee märkää mutta yhä likaista pyykkiä. Toisekseen ruokien maustaminen on mennyt ihan poskelleen, tulee joko mautonta tai hervottoman tulista, vaikka mielestäni laitan saman verran kuin ennenkin. Kolmannekseen kokeilin ristipistelyä ja kolmen päivän niperryksen jälkeen sain valmiiksi tyynyn nukkekotiin. Pistelyjälki ei olisi kirvoittanut hurraahuutoja, mutta mallista tykkäsin. Vaan kuinkas kävikään: kun yritin ommella tuotokseni kasaan tyynyksi, koko hökötys purkaantui käsiin. Vielä on harkinnassa yritänkö pelastaa mitä pelastettavissa on. Sikäli harmittaa että kuitenkin kolme päivää sitä näversin, enkä edes tiedä mikä siinä meni pieleen - miten se nyt sillä lailla purkaantuu ;) Pitänee vastaisuudessa perehtyä tarkemmin kankaiden merkillisiin käytösongelmiin.

Viimeisimpänä kömmähdyksenä onkin sitten se, että kun yritin ottaa tuosta epäonnen tyynynriekaleesta valokuvaa, ei kamera suostunut toimimaan ollenkaan. Eli nyt ei ole kuvaakaan sitten laittaa. Plaah. Käyköhän sitten vielä niinkin etten saa edes tätä tekstiä blogiin asti? No, eipä näitä epäonnen päiviä yleensä ihan hirveen pitkään ole. Ja sittenhän mä tietysti luon heti perään jonkun mestariluomuksen :D Onnekkampaa aikaa odotellessa aion uhallakin kokeilla jotain uutta: ATC-kortin tekeminen vaikuttaa hauskalta, eikä harmita niin kovin jos menee pieleen.

Siltä varalta etten huomenna poikkea blogille: oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille!

Arvontavoitto

Ehtipäs vierähtää pitkä aika viime postauksesta, mutta lapsukaiset ovat hieman sairastelleet. Silloin ei ehdi... Mutta ihan uskomaton juttu kävi: mä voitin Marin blogin arvonnassa! Ikinä en mitään voita, paitsi nyt :) Eilen oli posteljooni tuonut laatikkoon kuoren ja kylläpä olikin suloinen matkalaukku sisällä. Laukussa oli tavaraakin: lakanoita, pyyhkeitä ja kirja. Ihan selkeä tapaus, Marvilian isäntä on ollut reissussa ja palaa nyt matkoiltaan väsyneenä, mutta onnellisena siitä että pääsee omaan kotiin lepäämään ja vaihtamaan kuulumisia vaimon ja lasten kanssa. Mutta kotiovella herra huomaa harmikseen kadottaneensa avaimensa, ja joutuu etsiskellessään avaamaan matkalaukunkin siinä kaiken kansan nähtävillä. Missähän kummassa ne avaimet oikein voivat olla..?

Kiitokset vielä kerran Marille!

Aarteita!

Voi että, mulla on ihana mies! Tällä viikolla mä olen saanut ylläripaketteja, joissa on ollut mahtavia materiaaleja nukkisprojekteihin. Niinpä mulla on nyt useita juttuja tekeillä yhtä aikaa - takan lisäksi näperrän ikkunanpokien, sisäovien ja huonekasvien parissa :) Mies on tuonut mulle mm. kalvovärejä, helmiä, lankoja, nyörejä, savikippoja, mosaiikkipaloja, kupariastioita (ja myyjä oli vinkannut että Bodo Hennigien hinnat on nousemassa, iik) ja vielä sorvattuja pikkuosiakin, joita voi käyttää porraskaiteina tai huonekaluissa ja ties missä. Nyt mulla on niin paljon kaikkea ihanaa matskua että mä suorastaan pyörin päälläni onnesta :)

Takkaprojektia tosiaan aloittelin viime viikonloppuna. Otin kuvan materiaaleista joita siihen käytän, koska musta se oli aika hupaisan näköinen rovio roinaa. Uudenvuoden raketeista keppejä, nukkekotilistaa, pahvilaatikko, munakenno ja liimaa tietysti myös. Kas näin:

Tuossa sitten kuvaa myös takanraakileesta. Ei näytä vielä paljon miltään, mutta kyllä se siitä, kunhan taas pääsen sen kimppuun. Mutta nyt on päästävä näpräämään noita uusia aarteita, mitä kaikkea niistä saakaan..!

"Keitä täällä oikein käy?"

"Koska luet tätä tekstiä, se tarkoittaa, että sinun täytyy kommentoida. Kommentoi ihan mitä haluat, kunhan teet sen. Laita tämä teksti omaan blogiisi ja nappaa kaikki blogiasi lukevat."

Itse jäin kiinni Syysunelman blogissa vieraillessani. Arpaonnea mulla ei ole koskaan, mutta blogitirkistelystä jään kyllä heti kiinni :D

Suunnittelua = ei edistystä

Nyt on sitten taas se vaihe menossa jossa pää surruttaa suunnitelmia siihen malliin ettei näkyvää edistystä tapahdu. Ajatuksissa on takan tekeminen (kun on ne tilpehööritkin jo odottamassa) ja jos hyvin käy, pääsen toteutusvaiheeseen viikonloppuna.

Jotta nyt ei ihan sisällyksetön postaus tulisi, niin laitan kuvan tuosta taannoin valmistuneesta makuuhuoneen lautalattiasta. Aika kiva se noin vaaleanakin on, hmm. Listat on laittamatta, vähän itseä häiritsee nuo epäsiistit reunukset, mutta niiden kimppuun käyn vasta kun saan päätettyä miten/millä laudat ja listat käsittelen. Jos jollekulle tulee ideoita lattian suhteen, niin kertokaa toki - pitäisikö öljytä, maalata, lakata, vahata...?