Pahoitteluni kuvan laadusta ja siitä, että kaikki tavarat näyttävät vinoilta, mutta ei ollut aikaa lavastaa tai zoomailla enempää (oikeassa alanurkassa näkyykin jo esikoisen näpit tarttumavalmiudessa). Voi, kunpa saisin Marvilian siihen uskoon että saisin nuo kaikki tavarat aseteltua sinne. Viime aikoina on vaan tökkinyt tuo lattialautojen pätkiminen ja asetteleminenkin.
Rautalankaa väännellessäni sain muuten aikaiseksi sivutuotteena pikkuruiset silmälasit. Ovat tosin niin pienet, että päätynevät korkeintaan lastenhuoneeseen ja nukkiksen mollamaijan päähän.
Hmm, siellä ne vekaran sormet taas on ehtineet kuvan nurkkaan. Vikkelä poika!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti