sunnuntaina, helmikuuta 24, 2008
Maalia pintaan!
maanantaina, helmikuuta 18, 2008
Nimiasioita
Uuden nukkekotini nimeksi tuli siis Vinhala - siellä asuvat naiset ovat energisiä ja ehtivät joka paikkaan, he ovat hauskoja ja huumorintajuisia, ja heidän kirjakahvilansa Kirja & Kupponen on suosittu pistäytymispaikka, naapuruston toinen olohuone. Kahvilassa nautitaan rupattelun lomassa taianomaisista leivonnaisista ja kirjallisuuspiirin kokoontuessa kerrotaan mitä uskomattomimpia tarinoita.
Onpa ihanaa päästä tämän projektin pariin! Tervetuloa mukaan!
torstaina, helmikuuta 14, 2008
Avoimien ovien päivä
Uudessa nukkekodissani (jolle tosiaankin pitäisi keksiä nimi!) pisti heti silmään ulko-ovi, joka näytti kovin pieneltä. Eihän sellainen sovi - kuinka talon pääovi voisi olla 1:1-kokoon muunnettuna 120 cm korkea? Kuva havainnollistaa asian aika hyvin: vasemmalla normaalikokoinen nukkekodin ovi, joka nyt pääsi toimittamaan uuden pääoven virkaa, ja oikealla irti riipimäni alkuperäinen. Onneksi sain sen irti rikkomatta, koska kyllähän tuon voi käyttää esim. ruokavaraston ovena - ja eikös vaikkapa kellarien ovet olekin usein aika matalia?
Tässä vielä kuva oviaukon suurentamisvaiheesta. Samalla näette vilauksen siitä, miltä uusi talo näyttää. Tämän talon osat tulivat maalattuina, joten molemmat nukkekotini ovat nyt sinisiä. Itseäni se ei häiritse ainakaan vielä, koska tykkään sinisestä :)
Sahaamista en ole aiemmin hirveästi harrastanut, mutta niinpä vain sain nykerrettyä oikean kokoisen ja muotoisen reiän ovea varten. Siihen tulokseen kyllä tulin, että mikään luonnonlahjakkuus puun käsittelyssä en ole, mutta harjoittelemalla voin joskus oppiakin tämän taitolajin. Hatunnosto niille, joita puu kuin puu tottelee, siinä hiki otsalla sahatessani ajattelin etenkin Marian ja Tuulan ihmeellisiä ja upeita puutöitä. Huh!
Marviliasta esittelen tällä kertaa keittiön vaihekuvan. Aika tyhjältä näyttää, mutta ainakin uusi lattia kiiltää ;) Se on valmis lattia-arkki, jonka päällystin kontaktimuovilla.
Jotenkin tuo keittiön valoisa tunnelma saa hyvälle mielelle, huolisin itsekin keltaisen keittiön. Mutta tekstiilejä, niitä Marvilia todellakin kaipaa! Pitäisi kunnostautua sillä saralla.
Nyt taidan mennä viimeistelemään Marvilian olohuoneen mattoa, jonka tekeminen on ollut kesken jo tovin, siitä klassisesta syystä että lanka loppui. Sain vihdoin hankituksi sitä lisää, joten jospa tämä pehmeämpikin puoli sisustuksesta alkaisi vauhdittua. Ja nukkekoti II tarvitsee nimen...ideoita? Menen itsekin pohtimaan...
keskiviikkona, helmikuuta 13, 2008
Ryijyä ja räpellystä
Marvilian makkarissa näyttää nyt suunnilleen tuolta. Ensimmäinen helmistä tekemäni kattokruunu muokkaantui uudelleen ja palvelee nyt varsin hyvin rautalankasängyn parina. Listathan huoneesta yhä puuttuu, mutta kuten huomaatte, seinälle voisi jo jotain laittaa!
Osallistun parhaillaan ryijynompelukurssille, ihan työni puitteissa ja miellyttävänä velvollisuutena, ja tokihan tekniikkaa piti heti kokeilla myös minikoossa. Kokoa ryijyllä on n. 4,5 cm x 6,5 cm ja nukat ovat viisimillisiä. Älyttömän hauskaa hommaa, näitä haluan ehdottomasti tehdä monta!
Väreiltään tämä ensiyritelmä ei ole ihan mieleiseni, mutta ihan hauska ja pirteä siitä tuli. Tekisin mielelläni 1:1 ryijynkin, mutta materiaalit ovat sen verran hintavia, että väkertelen nyt rikastumista odotellessa näitä pikkuruisia, joihin ei materiaaleja hirveästi kulu :D
Joulupukilta saamani uusi nukkekoti polttelee mieltäni, tekisi hirveästi mieli jo päästä kasaamaan ja sisustamaan! Sen kanssa on kuitenkin ollut tosi hauskaa jo pelkästään ajatuksen tasolla. Taloon, sen asukkaisiin ja naapureihin liittyvät tarinat ovat kehittyneet ja kasvaneet, oikein odotan mitä seuraavaksi tapahtuu. Ihan kadehdin mm. Kuuralehdon väkeä, joiden tarinaa on ihanaa seurata kuvien ja sanojen muodossa, mutta kirjoitan sitten joskus minäkin tarinani näkyville, kunhan saan tuon talon kuvitusvaiheeseen.
Lopuksi vielä kuva lohikäärmeestäni :) Olen viime aikoina ollut ihan kamalan neulomisvimman kourissa, puikoilta on putkahdellut lämmikettä, koska olen armoton vilukissa ja töissä on viileää. Tähän lohikäärmehuiviin ihastuin ensisilmäyksellä, ja ennen kuin huomasinkaan, se oli jo valmis. Tehty Novitan Aino-langan jämillä (koska niitä oli käsillä) ja kasin puikoilla.
Esikoinen (4,5 v.) on katsellut puikkojeni kilinää ja kysyi milloin teen hänellekin jotain. Mielelläni tekisin! Ongelmaksi on koitunut, etten löydä mistään pojalle sopivaa mallia :( Ne lasten neuleet joista olen ajatellut ottaa sopivan koon silmukkamäärät ja sitten soveltaa jonkun oman kuvion tms. ovat menneet surkeasti pieleen - jättikokoa pukkaa, vaikka mitä teen, ja purkuun menee kerta toisensa jälkeen. Turhauttavaa! Täytynee ottaa silmukkamäärät jostain vauvan neuleesta. Huoks.
Mutta enpä narise enempää. Menen katsomaan miten Marvilian keittiön lattia jakselee, ja sitten pian vaakatasoon lepäämään. Oikein heleää helmikuun jatkoa kaikille!