Ryijyä ja räpellystä

No niin, johan hellitti kiireet kun iski tauti ja pitää potea. Silloin tietysti on aikaa vihdoin ottaa pari kuvaa - kunhan ei itsestään ota ;)

Marvilian makkarissa näyttää nyt suunnilleen tuolta. Ensimmäinen helmistä tekemäni kattokruunu muokkaantui uudelleen ja palvelee nyt varsin hyvin rautalankasängyn parina. Listathan huoneesta yhä puuttuu, mutta kuten huomaatte, seinälle voisi jo jotain laittaa!



Osallistun parhaillaan ryijynompelukurssille, ihan työni puitteissa ja miellyttävänä velvollisuutena, ja tokihan tekniikkaa piti heti kokeilla myös minikoossa. Kokoa ryijyllä on n. 4,5 cm x 6,5 cm ja nukat ovat viisimillisiä. Älyttömän hauskaa hommaa, näitä haluan ehdottomasti tehdä monta!

Väreiltään tämä ensiyritelmä ei ole ihan mieleiseni, mutta ihan hauska ja pirteä siitä tuli. Tekisin mielelläni 1:1 ryijynkin, mutta materiaalit ovat sen verran hintavia, että väkertelen nyt rikastumista odotellessa näitä pikkuruisia, joihin ei materiaaleja hirveästi kulu :D

Joulupukilta saamani uusi nukkekoti polttelee mieltäni, tekisi hirveästi mieli jo päästä kasaamaan ja sisustamaan! Sen kanssa on kuitenkin ollut tosi hauskaa jo pelkästään ajatuksen tasolla. Taloon, sen asukkaisiin ja naapureihin liittyvät tarinat ovat kehittyneet ja kasvaneet, oikein odotan mitä seuraavaksi tapahtuu. Ihan kadehdin mm. Kuuralehdon väkeä, joiden tarinaa on ihanaa seurata kuvien ja sanojen muodossa, mutta kirjoitan sitten joskus minäkin tarinani näkyville, kunhan saan tuon talon kuvitusvaiheeseen.


Lopuksi vielä kuva lohikäärmeestäni :) Olen viime aikoina ollut ihan kamalan neulomisvimman kourissa, puikoilta on putkahdellut lämmikettä, koska olen armoton vilukissa ja töissä on viileää. Tähän lohikäärmehuiviin ihastuin ensisilmäyksellä, ja ennen kuin huomasinkaan, se oli jo valmis. Tehty Novitan Aino-langan jämillä (koska niitä oli käsillä) ja kasin puikoilla.

Esikoinen (4,5 v.) on katsellut puikkojeni kilinää ja kysyi milloin teen hänellekin jotain. Mielelläni tekisin! Ongelmaksi on koitunut, etten löydä mistään pojalle sopivaa mallia :( Ne lasten neuleet joista olen ajatellut ottaa sopivan koon silmukkamäärät ja sitten soveltaa jonkun oman kuvion tms. ovat menneet surkeasti pieleen - jättikokoa pukkaa, vaikka mitä teen, ja purkuun menee kerta toisensa jälkeen. Turhauttavaa! Täytynee ottaa silmukkamäärät jostain vauvan neuleesta. Huoks.

Mutta enpä narise enempää. Menen katsomaan miten Marvilian keittiön lattia jakselee, ja sitten pian vaakatasoon lepäämään. Oikein heleää helmikuun jatkoa kaikille!